SISÄLLYSLUETTELO:
- VAELLUKSEN
SUUNNITTELU
- Milloin?
o
Vuodenaika sanelee varustusta, päivämatkaa jne.
o
Lämpötilavaihtelut ovat Lapissa suuret kesäisinkin.
o
Tietyt ruuhka-ajat näkyvät vaellusalueillakin
- Ketä
lähtee?
o
Millainen vaelluskokemus lähtijöillä on?
o
Kuinka iso ryhmänne on?
o
Telttojen ja ruokaryhmien määrä. (Ideaalikoko 3 henkeä/ryhmä)
- Minne?
o
Vaelluskokemus määrää myös maastoa
o
Onko käytössä tupia vai majoitutaanko telttoihin
o
Matkat paikan päälle (Miten, aika jne.)
- Kuinka
monta vaelluspäivää?
o
Onko taukopäiviä?
o
Kuinka paljon muonaa/polttoainetta/varusteita tarvitaan?
- VALMISTAUTUMINEN
VAELLUKSELLE
Varusteet:
- Kokoa
varusteet hyvissä ajoin. Testaa niiden sopivuus käyttöösi!
- Mikäli
olet hankkinut uudet vaelluskengät, kävele niillä useamman kerran ennen
ensivaellusta. Tällöin kengät mukautuvat jalkoihisi. Saat myös testattua
millaiset sukat ovat tarpeen. Huomaa, että kengät eivät saa olla liian pienet!
Saat varautua tällöin kynsien irtoamiseen.
- Mikäli
kyseessä on ensimmäinen vaelluksesi, voit lainata vaellusvälineitä esim.
seurakunnalta/partiolaisilta/tutuilta. Palauta lainaamasi tarvikkeet heti
palattuasi vaellukselta ja huollettuasi ne.
- Jos
käytät lainattua makuupussia, olisi syytä käyttää sen sisällä esim.
pussilakanaa tai makuupussin suojaa (saatavina retkeilyliikkeistä).
- Tutustu
rinkan säätöihin ennen vaellukselle lähtöäsi. Säädä rinkka selällesi
sopivaksi.
- Pystytä
teltta ennen vaellusta kotonasi. Tarvittaessa suojaa se
kyllästysaineella!
- Rasvaa
vaelluskenkäsi, mikäli et luota niiden vedenpitävyyteen.
- > Pieni Varustelista täällä
Matkaa varten:
- Bussi-/automatkaa
varten kannattaa varata mukavat matkavaatteet. Ota myös erilliset
peseytymisvälineet matkakassiin.
- Tarvitset
myös rahaa matkalle ja ehkä hieman viimekäden ostoksia varten. Jotain on
saattanut unohtua matkasta!
- Automatkalle
on hyvä ottaa tyyny mukaan. Siten saa pehmeämmät unet.
- Älä
jätä pakkaamista edelliseen yöhön! Väsyneenä vaeltamisesta ei tule mitään.
- Nuku
hyvin yö ennen kuin lähdet maastoon. Matkustetun yön (pahimmassa tapauksessa
ajetun yön) jälkeen suoraan vaeltamaan lähteminen ei ole ihmisen hommaa.
Reitin suunnittelu:
- Hanki
vaellusalueen kartat hyvissä ajoin. Päällystä ne muovilla.
- Suunnittele
reitti yhdessä ryhmäsi kanssa. Älä varaa liian pitkiä vaelluspäiviä
etenkään vaelluksen alkuun. Sopiva vaellusmatka on aluksi maastosta riippuen 10
15 km/päivä. Vaelluksen loppupuolella voi mennä jopa 20 km. Vaelluksen
pituuteen vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti sää ja maaston vaihtelevuus.
- Vaelluksella
ei mitata kilometrejä, vaan nähtyjä ja koettuja elämyksiä!
- Pyri
majoittumaan aina autiotupien/nuotiopaikkojen läheisyyteen. Sieltä
löytyy myös juomavettä ja polttopuita.
- Varaustupia
voi varata (ja maksaa) etukäteen esim. Koilliskairan luontokeskuksesta. Myös
suoraan asioiminen luontokeskuksissa ja opastuskeskuksissa auttaa asiassa.
- Kalastusluvat
on ostettava luontokeskusten opastuskeskuksista ( esim. Saariselällä) tai
Metsähallituksen toimipisteistä. Tarvitset myös voimassa olevan kalastuksen
hoitomaksun suoritettuna (jos olet täysi-ikäinen).
- Turvallisinta
on tehdä vaellus ryhmässä kokeneitten ryhmänvetäjien mukana. Yksin vaeltavan
täytyy olla kokenut vaeltaja ja perehtynyt kartanlukuun sekä suunnistamiseen
vaikeissakin oloissa.
- Hyviä
vinkkejä saat netistä (vaellusturinat: http://www.vaellusnet.com/turinat/
tai esim. kirjasta: Laaksonen, Jouni & Partanen, Seppo J. (2002): Autiotuvat :
Pohjois-Suomen tuvat ja tarinat.)
- VARUSTEET
- Kts.
varustelista!
- Pakkaa
rinkka ennakkoon! Mittaa paino. Rinkka saa painaa korkeintaan 1/3 kantajan
painosta. Sopivin paino on naisilla 12-18 kg. Miehillä 15-20 kg. Ylärajat ovat
n. 24/30 kg. Toki moni kehuu kantaneensa 35 kg:n rinkkaa. Se on kuitenkin
urheilua oman terveyden kustannuksella. Painava rinkka rasittaa erityisesti
olkapäitä, selkää ja polvia. Myös nilkat ovat vaarassa painavan rinkan kanssa
vaikeassa maastossa. Kokeile kävellä pakkaamasi rinkan kanssa ja tunnustele,
jaksatko kantaa. Jos paino tuntuu kestämättömältä ja epämukavalta, on tavaraa
vähennettävä rinkasta. Vaelluksen ei ole tarkoitus olla pelkkää kärsimystä.
- Talvivaelluksella
varusteet vaativat huolellisen paneutumisen. Sukset ja ahkio ovat oma
kokonaisuutensa. Mahdollista on käyttää myös telttaa tai kotavaatetta. Jopa
pientä lämmönlähdettä (keittolaatikko, kamiina) saattaa olla mahdollista
käyttää, mikäli harrastuneisuutta piisaa. Talvivaellukselle on varustauduttava
huolella. Ilman riittävää kokemusta ja harjoittelua talvivaellukselle ei pidä lähteä!
Yksin saa talvella - kuten kesälläkin - erämaahan lähteä vain kokenut talvivaeltaja.
Rinkka:
"Ei näin"
- Rinkka
on vaelluksen tärkeimpiä asioita. Sinun on hyvä totutella rinkkaan jo ennen
vaellusta. Rinkan säädöt on kokeiltava rinkka pakattuna. Perehdy itse rinkan
säätöihin, että tietäisit, miten säätää rinkkaa, jos se tuntuu epämukavalta.
Kerro hyvissä ajoin myös vaelluksen vetäjille, mikäli rinkan kanssa on
ongelmia.
- Rinkkoja
on pääasiassa kahta mallia. On ns. putkirinkkoja, joissa kantava runko
on alumiini-/rautaputkea. Tällainen rinkka on hieman painavampi, mutta siinä
voi tarvittaessa kantaa enemmän tavaraa. Toisena mallina käytetään ns. anatomic-rinkkaa
(rosna), jossa ei ole erillistä runkorakennetta. Tukirakenteena voi olla erilaisia
kankaan sisään ommeltuja jäykisteitä (alumiinilistat). Tällainen rinkka on
miellyttävämpi ja pehmeämpi selälle ja ehkä aavistuksen verran putkirinkkaa
kevyempi. Se kumpi malli on parempi, on puhtaasti makuasia.
- Rinkan
olkahihnojen alle voit laittaa pehmennystä esim. leikkaamalla kaistaleet
vanhasta makuualustasta. Kiinnitä kaistaleet esim. ilmastointiteipillä
(jesarilla).
- Tarkasta,
että lantiovyö toimii ja että se on oikealla korkeudella. Rinkkaa tulee kantaa
puoliksi olkapäillä, puoliksi lantiolla.
- Rinkka
tulee pakata oikein. Vaatteet ja ruoka-aineet ovat eri lokeroissa. Useimmin
tarvittavat tarvikkeet (esim. välipala, taukovaate) on oltava nopeasti esille
saatavissa.
- Rinkan
painopiste tulisi saada mahdollisimman lähelle selkää. Painavimmat tarvikkeet
(teltta) laitetaan rinkan alaosaan. Telttapatja voi taas olla ylhäällä niskan
päällä.
- Jokaisessa
rinkassa on oltava sadesuoja. Sellaisen voi ostaa aina erikseen. Kirjoita
sadesuojaan nimesi, että se ei joudu hukkaan.
"Vaan näin!"
Vaatetus ja jalkineet:
- Vaatetus
on syytä miettiä pohjoisen säätiedotuksia katsellen. Yöt ovat usein kylmiä
kesälläkin. Sateeseen on syytä aina varautua. Tuulta varten on oltava
tuultapitävä päällysasu. Alla käytetään nykyään keinokuituisia tai merinovillaisia urheiluvaatteita
ja tarvittaessa kosteutta siirtävää välikerrastoa (esim. fleece).
Puuvillapaitoja ei kannata käyttää kuin kesälämpimällä. Puuvillainen paita imee
itseensä runsaasti kosteutta. Lämpimälläkin säällä kostea vaate tuo iholle
kylmän tunteen, koska kosteus haihtuessaan sitoo lämpöä. Tekniset
urheilukerrastot ovat keinokuituisia tai villaa/silkkiä (villa, merinovilla,
ruskovilla). Nykyään on saatavilla erinomaisia merinovillaisia alusasuja,
jotka kosteanakin säilyttävät lämpöominaisuutensa ja tuntuvat iholla miellyttäviltä.
Keinokuituinen urheilukerrasto tuntuu iholla usein kylmältä ja nihkeältä.
Villainen alusasu ei myöskään haise heti seuraavana vaelluspäivä, kunhan muistat tuulettaa vaatetta päivittäin, etkä säilytä sitä rinkassa kosteana.
- Taukovaatteena
on hyvä olla fleece tai villapaita. Fleece on lämmin kosteanakin. Uusimmat
fleece-tuotteet ovat tuultapitäviä ja hylkivät kosteutta.
- Päälimmäinen
vaellusasu voi olla ns. kalvoasu tai muu tuultapitävä vaellusasuste
(windstopper tai talvella jopa untuvatakki). Kalvoasut ovat usein hiostavia ja talvikäytössä huurtuvia.
Vuodenaika määrittelee paljon, millainen on hyvä vaellusasu. Useimmiten luonnossa pärjää normaalilla liikkumiseen tarkoitetulla vaatetuksella, kunhan on varautunut sadekelihin sopivalla sadevaatetuksella. Sadetta varten tarvitaan joko sadeasu tai vaelluksella mieluummin sadeviitta, jonka tulee olla tarpeeksi suuri, että
rinkka sopii sen alle selkään.
- Hyvät
jalkineet ovat keskeinen osa vaelluksen onnistumista. Tärkeää olisi, että
jalkineen pohja on tukeva (se on ns. kiertojäykkä). Pohja pitää hyvin.
Jalkineen olisi hyvä tukea nilkkaa siten, että varsi ulottuu yli nilkan. Jotkut
pitävät kumisaapastakin hyvänä vaelluskenkänä. Useimmiten käytetään jotakin
kalvokenkää (GoreTex, SympaTex jne.). Mikäli kengissä ei ole kalvoa tai kalvo on rikkoutunut (kuten useimmiten käy),
kannattaa kostumiseen varautua rasvaamalla kengät hyvin vaelluksen
aikanakin. Kengät on muistettava tuulettaa ja kuivattaa öisin. Silloin
pohjallinen otetaan kengästä pois. Onnistunut vaellus on mahdollista tehdä myös kumisaappailla,
kunhan huolehtii tauoilla jalkojen "ilmauksesta".
- Vaelluksella
käytettävät sukat ovat myös tärkeä osa vaelluksen sujumista. Villapohjaiset
vaellussukat ovat usein onnistunut vaihtoehto. Villa sitoo itseensä kosteutta
lämmittäen silti. Vaelluksen aikana on tärkeä tauoilla ottaa kengät jalasta ja
antaa jalkojen, sukkien ja kenkien tuulettua. Samoilla sukilla voi vaeltaa
pari-kolmekin päivää, mikäli ne muistaa tuulettaa usein ja antaa niiden kuivua
öisin.
- Alushousuja
on syytä varata ainakin yhdet paria vaelluspäivää kohden. Urheilutekstiilit/silkki/merinovilla
ovat hyvä valinta. Ne eivät hierrä kosteanakaan kuten puuvilla tekee.
Tarvittaessa alusvaatteita voi pestä kun muistaa ottaa mukaan käsipesua varten
myytävää pesuainetta.
- Vaelluksella
tarvitaan kesälläkin päähine ja usein myös käsineet. Hyvä vaihtoehto on pipo,
jota voi käyttää päähineenä kylmänä yönäkin.
HYGIENIA:
- Peseytymistä
varten on hyvä varata pieni pesupussi, jossa on pikkupullossa vähän shampoota
ja pala saippuaa tai vain vartalonpesuainetta. Lisäksi tarvitaan hammasharja,
hammastahnaa ja pieni pyyhe.
- WC-käyntejä
varten tarvitaan rulla WC-paperia ja mielellään kosteuspyyhkeitä, joilla voi
huolehtia intiimihygieniasta ja puhdistaa myös kädet.
- WC-käyntien
jälkeen on aina ehdottomasti käytävä pesemässä huolella kädet. Vaelluksilla
vaarana on usein vatsatauti, joka tulee puutteellisesta hygieniasta (pesemättömin
käsin tehdään ruokaa) ja heikosti pestyistä astioista. Lämpimällä säällä
mikrobit leviävät räjähdysmäisesti.
- Leikkaa
varpaiden kynnet (miksei myös sormista) lyhyiksi hyvissä ajoin ennen vaellusta.
Liian pitkät kynnet aiheuttavat herkästi varpaisiin tulehduksen vaativalla
vaelluksella!
- Vatsataudin
varalta on hyvä pitää matkassa aina hiilitabletteja. Usein tällainen tauti
menee ohi vuorokaudessa - parissa.
- Mikäli
tulet vatsasairaaksi, kerro asiasta välittömästi vaelluksen vetäjille!
- Alusvaatteiden
ja sukkien kostuessa tulee usein hiertymiä. Niissä on aina infektion vaara.
Mukana on hyvä olla aina rasvaa desifioivaa haavahoitoainetta. Hyviä hiertymään
ovat esim. Basibact-rasva tai jauhe. Jalkojen hiertymissä ja rakoissa
käytetään ns. rakkolaastareita (keinoihoa).
- Jussi
W oli hankkinut uudet vaelluskengät. Ei ne mitään GoreTexia olleet. Uudet
kumminkin. Aittajärvellä oli laskeuduttu bussista ja levitetty kamat kankaalle.
Jussi W:kin kokoili rököjään. Pyöri sandaalit jalassa ympäri pihaa. Koetti
saada kannettavat mahtumaan rinkkaan. Yhtäkkiä Jussi W huomaa sandaalit
jaloissaan. Vaelluskengät, jysähtää nuoren miehen mieleen. Jussi pomppaa
ylös. Bussin perävalot vilahtavat mutkan taakse. Siellä menevät uudenkarheat
vaellustossut. Jussi W tallustelee sitten koko vaelluksen sandaaleissaan. Vesi
tursuaa välillä varpaiden välistä. Iltanuotiolla varpaat muistuttavat vanhan
mummon räpylää. Mutta ilmastointi pelaa, tuumaa Jussi. Koko reissulla
sandaaleista ei sanota pahaa sanaa. Asenne ratkaisee.
- MAJOITTUMINEN
Majoitusvarustus
- Majoittumista
varten tarvitset makuupussin ja makuualustan.
