Kontiolahden lukion opetussuunnitelma 2005
Elämänkatsomustieto
Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista.
Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä valmiuksia ja suvaitsevaisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti.
Opetuksen tavoitteet
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen · rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan · laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään · kehittää arvostelu-, harkinta ja toimintakykyään · sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita.
Arviointi
Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista.
|
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 1 Hyvä elämä |
Pakollinen |
ET1 |
Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostustensa mukaisesti · kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta · kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan · oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä · kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti. |
Tavoitteet |
|
Keskeiset sisällöt · peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti · hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja · ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi · elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys · identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa · yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa · hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin
|
Sisältö |
|
Kurssi voidaan suorittaa osin itsenäisenä tai verkkokurssina.
|
Oppimisstrategia |
|
Arviointi perustuu kurssikokeeseen, itsenäisiin töihin ja jatkuvaan näyttöön.
|
Arviointi |
|
Voidaan suorittaa lukion 1. vuosikurssin aikana |
Huomioitavaa |
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 2 Maailmankuva |
Pakollinen |
ET2 |
Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä · oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja · kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja välittäjinä · jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle. |
Tavoitteet |
|
Keskeiset sisällöt · maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde · maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta · maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti · koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina · länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat · kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus · maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi
|
Sisältö |
|
Kurssi voidaan suorittaa osin itsenäisenä tai verkkokurssina.
|
Oppimisstrategia |
|
Arviointi perustuu kurssikokeeseen, itsenäisiin töihin ja jatkuvaan näyttöön.
|
Arviointi |
|
Voidaan suorittaa lukion 1. vuosikurssin aikana.
|
Huomioitavaa |
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 3 Yksilö ja yhteisö |
Pakollinen |
ET3 |
Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille · oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä · oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteiskunnallista vallankäyttöä · oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen · |