Kontiolahden lukion opetussuunnitelma 2005

Filosofia 

Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi.

Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä.

Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi.

Opetuksen tavoitteet

Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

· osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja 

· osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja 

· ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi 

· hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin.  

Arviointi

Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys.

FILOSOFIA 1 Johdatus filosofiseen ajatteluun	Pakollinen	FI1
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja · tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja siinä toimimisesta · hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta.		Tavoitteet
· mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet · todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys · tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa · yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet · hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä		Sisältö
· Oppimiskeskustelulla avataan filosofian peruskysymykset. Esitelmien laatiminen filosofeista tai filosofisista koulukunnista. Väittelytehtäviä. Kuunteluharjoituksia.		Oppimisstrategia
Jatkuva näyttö ja kurssikoe.		Arviointi
		Huomioitavaa

FILOSOFIA 2 Filosofinen etiikka	Syventävä	FI2
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin · osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan käsittein · kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein · oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.		Tavoitteet
· moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka · moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa · moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta · klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet · filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä		Sisältö
Oppikirjan ja muiden tekstien kriittiset arviointitehtävät. Esseiden kirjoitusharjoittelua etiikan eri osa-alueilta. Oppilaiden esitykset erilaisista eettisistä koulukunnista. Väittely.		Oppimisstrategia
Jatkuva tuntinäyttö ja kurssikoe		Arviointi
		Huomioitavaa

FILOSOFIA 3 Tiedon ja todellisuuden filosofia	Syventävä	FI3
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä · osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa, tieteessä ja katsomuksissa · oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä · oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta.		Tavoitteet
· metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa · totuuden luonne ja totuusteoriat · tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen · tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä · tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä · argumentoinnin ja päättelyn perusteita		Sisältö
Tietyn filosofin tekstin luku ja sen referointi ja arviointi. Tieteellisten maailmankuvien erittely ja harjoituksia tieteellisen tekstin kirjoittamisesta.