Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä          

Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä ‑oppimäärän mukaan. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan.

Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että opiskelija saavuttaa sellaisen suomen kielen taidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti kaikkia lukion oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä ‑opetus vahvistaa opiskelijan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.

Opetuksen tavoitteet

Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

· kehittää suomen kielen taitonsa niin hyväksi, että hän pystyy käyttämään sitä ajattelun, oppimisen, ilmaisun ja vaikuttamisen sekä sosiaalisten suhteiden luomisen ja ylläpitämisen välineenä

· osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän ja opiskelun viestintätilanteissa

· hallitsee suomen kielen perusrakenteet kielen eri tasoilla ja tulee entistä tietoisemmaksi suomen kielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verraten

· kykenee hyödyntämään erilaisia tekstejä, ja oppii tietoyhteiskunnassa tarvittavaa kriittistä tulkinta- ja arviointitaitoa

· parantaa taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistä

· tottuu työskennellessään käyttämään sanakirjoja ja kielenoppaita

· perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan, mediaan, kulttuuriin ja kirjallisuuteen (yhteistyössä muun aineopetuksen kanssa)

· havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaa tietojaan puhutun ja kirjoitetun kielen peruseroista ja työnjaosta

· oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa kielitaitoaan, arvioimaan edistymistään ja haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa

· oppii pohtimaan kaksi- tai monikielisyyttään; hänen käsityksensä kielen merkityksestä identiteetille syvenee.

Arviointi

Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen B2.2-taso (toimiva itsenäinen kielitaito) kuvaa pääpiirtein suomi toisena kielenä ‑opiskelijan hyvää osaamista lukion päättövaiheessa. Opiskelijan kielitaitoprofiilin vahvimmat alueet ovat kuullun ja luetun ymmärtäminen, joissa hyvän osaajan taito yltää B2.2-tasolle. Kirjoittamisen alueella B2.1-taso (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuvaa hyvää osaamista.

Opiskelijaa arvioidaan suomi toisena kielenä ‑oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen oppimääräkseen huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä ‑kursseista. Äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä ‑oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä ‑kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä ‑kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä -kurssit korvaavat äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä ‑oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä.

SUOMI TOISENA KIELENÄ 1 Perusteet hallintaan	Pakollinen	S21
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa     sekä kirjallisesti että suullisesti · tiedostaa suomen kielen perusrakenteet ja tulee varmaksi niiden hallinnassa · pystyy asettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä.		Tavoitteet
· opiskelijan kielitaidon kartoitus · opiskelijan tausta ja kokemukset · kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen · lukion opiskelukulttuuri, suomen kielen opiskelutekniikka · parihaastattelut, arkielämään ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pienet puheenvuorot · suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset piirteet  · aineistopohjainen kirjoitelma		Sisältö
		Oppimisstrategia
		Arviointi
		Huomioitavaa

SUOMI TOISENA KIELENÄ 2 Kieli käytöön	Pakollinen	S22
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissa  · oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä · oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita sekä ymmärtämään sanaston muodostumiskeinoja.		Tavoitteet
· kielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatio · erilaisia kaunokirjallisia ja asiatekstejä · eri asiointitilanteita · hankitun tiedon suullista ja kirjallista raportointia · kielen lausetason perusrakenteet, peruslauseen rakentaminen,  peruslauseen jäsenet, erityisesti objekti, suomen kielelle ominaiset lausetyypit, sananmuodostuskeinot
		Oppimisstrategia
		Arviointi
		Huomioitavaa

SUOMI TOISENA KIELENÄ 3 Kielellä vaikutetaan	Pakollinen	S23
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija · ymmärtää erityyppisiä suullisia ja kirjallisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä, sekä oppii löytämään tekstin ydinajatukset ja ottamaan kantaa niihin · rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteitään perustellen  · oppii tunnistamaan, miten häneen vaikutetaan · tarkastelee myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana · parantaa  kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja rektioita.		Tavoitteet
· mielipidekirjoituksia ja ajankohtaisohjelmia · asiatekstin analysointi- ja tulkintaharjoituksia · perustelemisen harjoittelemista sekä suullisesti että kirjallisesti · ryhmäkeskustelutehtävi