2.1 Kontiolahden lukion toiminta-ajatus

”Kontiolahden lukiossa edistämme ajattelun ja itsetuntemuksen kehittymistä, kriittistä tiedonkäsitystä sekä näistä nousevaa ihmisenä kasvamista. Toimimme lukiossamme siten, että arvostamme ja edistämme yhteisössämme hyviä tapoja, yhteisöllisyyttä ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Työskentelemme tavoitteellisesti ja vastuullisesti korostaen yhteistyötaitojen ja sisäisen yrittäjyyden kehittymistä.”

2.2 Lukiokoulutuksen tehtävä

Lukiokoulutuksen välillisenä tehtävänä on antaa opiskelijoille sellaiset tiedot ja valmiudet, että he saavat lukion päättötodistuksen ja läpäisevät ylioppilastutkinnon sekä saavuttavat jatko-opintokelpoisuuden.

Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä.

Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen.

2.3 Lukio-opetuksen yleinen arvoperusta

Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta.

Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä.

Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet.

Lukion arvoperustaa syventävät kappaleessa 16 aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin.

2.4 Kontiolahden lukion arvomaailma

2.4.1 Kontiolahden lukion arvoperusta

Lukiomme arvoperustaa, tavoitteita ja strategiaa kuvataan graafisesti alla esitetyssä kuviossa

Kaavio 1: Kontiolahden lukion arvot

Arvoperusta rakentuu kolmen keskeisen kokonaisuuden eli tavoitteellisuuden, tiedonjanon ja yhdessä tekemisen pohjalle. Arvoperusta on kiteytynyt opiskelijoiden, opettajien ja kodin yhteistyön tuloksena. Näillä käsitteillä tarkoitamme seuraavaa:

Tavoitteellisuus

Toimimme ja opimme lukiossa tavoitteellisesti sekä pyrimme työssämme totuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Ymmärrämme opiskelijan oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Ohjaamme opiskelijaa asettamaan itselleen omien kykyjensä ja opiskeluympäristön resurssien perusteella sellaiset tieto-, taito- ja kehitystavoitteet, joihin hän haluaa pyrkiä.

Tavoitteellinen ja monipuolinen oppiminen ja työskentely sekä kannustava vuorovaikutus lisäävät nuoren itsetuntoa ja itseluottamusta.  Yhdessä tekemällä kouluyhteisössä ja yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa koulunsa päättävä nuori on löytänyt elämänsä suunnan  ja saanut riittävät tiedot ja taidot  jatkaa opintojaan valitsemallaan alalla ja koulutusasteella. Näin nuori kasvaa aikuisen vastuuseen omista teoistaan ja valinnoistaan

Tiedonjano

Tiedonjano on luontainen halu ja tarve oppia ja omaksua uusia asioita ja taitoja. Lukiossa pyrimme kehittämään tätä kykyä siten, että opiskelija pystyy arviomaan eri lähteistä saamaansa informaatiota ja jalostamaan sen mielessään merkitykselliseksi tiedoksi. Tällainen tiedon prosessointi auttaa asioiden ja näiden välisten yhteyksien laajempaan ymmärrykseen ja helpottaa puolestaan uusien asioiden omaksumista.

Yhdessä tekeminen

Opettajina yhdistelemme aineiden välisiä kokonaisuuksia, joita pohdimme opiskelijoiden kanssa yhdessä ja näin opiskelemme sirpaletiedon sijasta isompia kokonaisuuksia. Opiskelijoina pidämme huolta omasta oppimisestamme niin, että ilmaisemme vaikeutemme ja ongelmamme opettajille ajoissa. Oman oppimisemme lisäksi huolehdimme opiskelijatovereidemme oppimisesta, olemme kiinnostuneita löytämään omat vahvuutemme ja turvaudumme toisiimme opiskelujen edetessä.

Opettajina ja opiskelijoina ymmärrämme, että erilaisten ihmisten kanssa toimeen tuleminen on välttämätöntä ja jokaisen työpanos on opintojen kannalta yhtä arvokas. Ongelmatapauksissa ratkaisuvaihtoehdot käsittelemme yhdessä.

Opiskelun lisäksi koulun toimintaan kuuluvat olennaisena osana mm. juhlat, teemapäivät, projektit ja vierailut. Näihin tapahtumiin osallistumme yhdessä, sekä tekijöinä että yleisönä, niin, että kaikki saavat olla mukana ja tuoda esille oman erityisosaamisensa. Jaamme näitä yhteisiä töitä kaikille tasapuolisesti.

Koulu on moniammatillinen yhteisö, ja kaikkien kouluyhteisön jäsenten on toimittava yhdessä ja oltava tietoisia toistensa tekemisistä, jotta saamme aikaan todellista yhteistyötä. Tiedotuksella on tässä ensiarvoisen tärkeä merkitys.

2.4.2 Kontiolahden lukion arvopainotukset

• SIVISTYS
• KULTTUURISUUS
• LUOVUUS
• YHTEISÖLLISYYS
• PERSOONAN KASVUN TUKEMINEN
• SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY

Lukion arvopainotukset muodostavat pohjan lukiotyöskentelyn tavoitteille. Nämä käsitteet kuvaavat lukiomme toiminnan tavoitteita, mutta muodostavat samalla myös tärkeän sisällön toimintakulttuurillemme. Siten tavoitteenamme on, ei vain opettaa, vaan myös herättää, vahvistaa ja tukea nuorten kulttuurisuutta, luovuutta ja yhteisöllisyyttä. Lukion tulee näin ollen myös omassa toiminnassaan olla kulttuurinen, luova ja yhteisöllinen.

Eduskunnan sivistysvaliokunta on koululakeja valmistellessaan linjannut koulutuksen sivistysihannetta. Sivistykseen liittyy olennaisesti myös kulttuurin käsite, eikä näistä käsitteistä voida puhua toisistaan irrallisina. Sivistys ja kulttuuri edellyttävät toinen toisensa olemassaoloa. Sivistys ja kulttuurisuus laajasti käsitettynä muodostavat pohjan myös käsityksellemme luovuudesta ja opiskelijan persoonan kasvun tukemisesta. Tämän linjauksen mukaisesti ajattelemme lukiomme arvoperustasta seuraavaa.

Tiedon kasvava merkitys tuotannon tekijänä ja tietoyhteiskunnan rakentaminen synnyttävät painetta irrottaa tieto sivistyksestä ja yksilön henkisestä kasvusta. Koulussa on vaarana rajata sivistys vain tiedoksi tai tiedolliseksi valistukseksi. Tällöin nuoren kokonaispersoonallisuuden kehittämiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

Koulun kasvatustavoitteena on kasvattaa tasapainoisen ja ehyen persoonan omaavia nuoria, jotka ymmärtävät vastuunsa ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa ja jotka huolehtivat kansallisen kulttuurin edistämisestä ja kansallisista sekä paikallisista arvoista. Näitä ovat mm. humanistinen ja kristillinen perinne, kodin arvostus, työn kunnioittaminen sekä suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys. Nämä arvolähtökohdat ovat kestäviä edelleen uudelle vuosituhannelle siirryttäessä. Koulutuksen tärkeä tarkoitus on opettaa ihmistä olemaan hyvä lähimmäinen toinen toisilleen tämän perinnön pohjalta.

Kasvatuksen tulee perustua käsitykseen ihmisestä kokonaisuutena, jossa ihmisen eri puolet ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tämä edellyttää, että koulussa eettisesti ja moraalisesti kestävät arvot ovat kunniassa ja yhteiskuntatieteellinen ja luonnontieteellinen sivistys on tasapainoisessa suhteessa näihin arvoihin. Sivistyksen pohjana on käsitys ihmisestä, joka järkensä ja omatuntonsa perusteella tekee persoonallisia ratkaisuja ja valintoja. Hän on kriittinen, vahvan moraalisen identiteetin omaava kansalainen, jolla on järjen lisäksi myös tahto hyvään ja halu parantaa sekä itseään että yhteiskuntaa. Koulutuksen tehtävä on kasvattaa ihmiselle sellainen itsetunto, että hänellä on myös kyky asettaa itselleen rajoja. Kasvatuksenkin tulee lähteä siitä, että ihminen ei tavoittele ainoastaan tasapainoa vaan aikaansaamisen ja luomisen tuomaa jännitettä. Elämä pohjimmiltaan ei ole ennakoitavissa, eikä ihmisellä ole mahdollisuutta sitä kaikilta osin hallita. Tällaiseen elämään kasvatuksen on annettava valmiuksia.

Koulutus on yksi parhaiten syrjäytymistä ehkäisevä tekijä. Laaja-alainen ja tasokas lukiokoulutus antaa hyvän pohjan myös jatko-opintoihin sekä elinikäiseen oppimiseen.

Toimimme lukiossamme siten, että teemme opettajina ja koulutuksen järjestäjänä parhaamme mahdollistaaksemme nuoren kohdalla onnistuneet lukio-opinnot. Tämä tarkoittaa mm. sellaisten rakenteellisten seikkojen huomioimista (sopivat opetusryhmäkoot, eriyttäminen, tuki- ja erityisopetus), joilla tuetaan ja motivoidaan erilaisilla perustiedoilla ja –taidoilla lukioon tulleita nuoria. Lukio-opiskelijan opintojen ja persoonan kasvun tukeminen tarkoittaa myös oppilashuollon tehokasta verkostoitumista sekä opettajien jatkuvaa kouluttautumista oppimisvaikeuksien tunnistamiseen, opetusmenetelmien kehittämiseen.