Kontiolahden lukion opetussuunnitelma 2005
|
3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN
3.1 Oppimiskäsitys
Lukiomme oppimiskäsitys pohjautuu nykyaikaiseen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota.
Muuttuvassa maailmassa tieto vanhenee nopeasti. Siksi strategia opetella mahdollisimman monesta oppiaineesta mahdollisimman monta asiaa ei ole hedelmällistä. Oppimistaitojen tulisi sen sijaan olla sellaiset, että oppijalla on kykyä ja taitoa pysyä mukana muuttuvassa tiedon virrassa. Siinä pysyäkseen hänen tulee hallita monipuoliset ja luovat ajatteluntaidot (muistaminen, tiedon havainnointi, valikointi, prosessointi, päättely), ongelmanratkaisumenetelmät ja pystyä soveltamaan näitä taitoja sekä käytännön tilanteissa että eteen tulevien teoreettisten ongelmien ratkaisemisessa.
Oppimista ohjaa käsitys siitä, mitä tieto ja oppiminen on. Oppimiskäsitys on usein kuitenkin tiedostamaton, vaikka käsitys itsestä oppijana, ns. metakognitiivinen tieto, tehostaa oppimista. Käytännössä metakognitiivinen tieto tarkoittaa sitä, että oppija opiskellessaan pohtii, mitä hän oikein tekee, miksi sekä mitä pitäisi tehdä ja miksi. Menestyksekkäässä oppimisessa oppija pystyy aktivoimaan aiemmat tietonsa opittavasta ja valitsemaan käyttökelpoisimman menetelmän uuden tiedon käsittelemiseen ja siitä päätelmien tekemiseen.
Lukiota aloittavien nuorten oppimistaidoissa on hyvin suuria eroja. Sen vuoksi oppimistaidot ja niiden harjaannuttaminen ovat keskeinen opiskelun kohde, jotta menestyminen lukiossa olisi mahdollista. Lukiolaisen tulisi tulla tietoiseksi itsestään oppijana: mitkä ovat omat vahvuudet, ja mitä taitoja tulisi kehittää.. Kunkin aineen opettaja on myös oman oppiaineensa opiskelun ohjaaja oppimistaitojen suhteen: opettaja pyrkii opiskelijoiden kanssa selvittämään, millä tavoin he opiskelevat ja antamaan vaihtoehtoisia malleja, joilla opiskella.
Opetuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että oppimiseen vaikuttaa opiskelijan oppimishistoriansa aikana saama tieto ja hänen käyttämänsä oppimismenetelmät. Oppimisessa on huomioitava se, että oppiminen on usein sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. Kyky soveltaa aiemmin opittua uuteen asiaan ja näin hahmottaa laajempia kokonaisuuksia on oppimisprosessissa tärkeää. Opittujen asioiden käytäntöön soveltaminen on tavoiteltavin taso.
Siksi kartoitamme lukio-opiskelun aloittavan opiskelijan oppimistaidot ja perustiedot eri oppiaineissa. Opetuksen ja ohjauksen osalla tehdään tarvittavia muutoksia opiskelijan lähtötason mukaan. Tämä tarkoittaa mm. tukiopetuksen, nollakurssien ja henkilökohtaisen ohjauksen käynnistämistä. Laadullinen opetus tarkoittaa opettajien kohdalla myös ainerajat ylittävää yhteistyötä, jossa oppimistaitojen ja ryhmäprosessien oppiminen ja kehittäminen nähdään tärkeänä.
Lukio-opetuksessa korostetaan, ei vain tiedon ja tietämisen hallintaa, vaan ennen kaikkea myös oppimismenetelmien oppimista ja hallitsemista. Siksi korostamme eri lähteistä hankittavaa tiedon laaja-alaista käsittelyä (oppikirjat, oppitunnit, media, aineintegraatio jne.) ja oppimismenetelmien käsittelyä (muistitekniikat, kirjoittaminen, oppimiskeskustelut, opitun omin sanoin ilmaiseminen).
Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä ovat siten mm. - aineen perustietojen hallinta (peruskoulu) - oppimismenetelmien tiedostaminen ja hallitseminen - laaja-alainen käsitys tiedosta (media, kirjallisuus, empiirinen havainnointi, opetus) - opiskelumotivaatio ja tavoitetietoisuus (mihin opiskelija tarvitsee oppimistaan)
3.2 Opiskeluympäristö ja työtavat (oppimismenetelmät eli strategiat)
Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa.
Oppimisympäristömme jokainen jäsen sisäistää oman tehtävänsä ja työskentelynsä merkityksen koko yhteisön tavoitteiden ja hyvinvoinnin kannalta. Pyrimme omalla käyttäytymisellämme ja toiminnallamme joustavasti ja luovasti siihen, että jokainen tuntee olonsa turvalliseksi niin, että oppiminen, työskentely ja osallistuminen koulun toimintoihin on motivoivaa, kannustavaa ja tuloksellista. Tunnemme kaikki, opiskelijat, opettajat ja muu henkilöstö, vastuumme omasta toiminnastamme ja pyrimme rakentamaan luovaa ja myönteistä työskentelyilmapiiriä sekä yhteisön hyvinvointia. Oppimisympäristömme on avoin ja vuorovaikutteinen, jolloin opiskelijalla on tilaa niin yksilölliseen kuin yhteisölliseenkin kasvuun ja oppimiseen.
Lukiomme toiminnassa korostamme hyvän fyysinen ja henkisen oppimisympäristön merkitystä oppimiselle. Huolehdimme siitä, että fyysinen oppimisympäristö (opiskelu- ja oleskelutilat, laitteet) ovat hyvin hoidetut, turvalliset, viihtyisät ja oppimista edistävät. Hyvä henkinen oppimisympäristö tarkoittaa kohdallamme sitä, että niin opiskelijat, opettajat kuin muu henkilökuntakin kokee lukiomme ilmapiirin:
· turvallisena · vuorovaikutteisena · luottamuksellisena · kannustavana · rohkaisevana · innostavana.
Opiskelumenetelmät eli strategiat (miten opimme ja opetamme) ovat kiinteästi yhteydessä oppimisen tavoitteisiin (mitä opimme). Lukiomme kohdalla oppimisen tavoitteita ja opiskelumenetelmiä kuvaa alla oleva kaavio (kaavio 2).
Lukio-opetuksessa annamme opiskelijoille tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Tarvittaessa annetaan pienryhmä- tai yksittäisohjausta ja tukea oppimiseen. Opetuksessa korostetaan myös opetus- ja opiskelumuotojen monipuolisuutta.
Lukiossamme annetaan opiskelijoille riittävästi välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin. Opiskelijoita ohjataan soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja.
Oppimisessa pidetään yhtenä tavoitteena sitä, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella.
Oppimisen perustaitoja ovat lukeminen ja kirjoittaminen. Oppimistaitojen kannalta lukemiseen liittyvää metakognitiivista tietoa on oppijan käsitys itsestään oppijana, hänen arvionsa lukutehtävästä ja käsityksensä niistä strategioista, joilla teksti olisi paras lukea. Jotta tekstejä voisi tulkita ja käyttää maailmankuvan rakentamiseen, on teksti ymmärrettävä ja sen tietoa pystyttävä yhdistelemään aiemmin luettuihin ja kuultuihin tietoihin ja omiin kokemuksiin.
Kirjoittamisen avulla oppija taas suhteuttaa opittavan asian omiin ajatusrakennelmiinsa ja maailmankuvaansa. Kirjoittaminen paljastaa oppijalle sen, mitä hän jo tietää käsiteltävästä asiasta tai mitä hän ajattelee siitä, millaisia kysymyksiä se nostaa mieleen. Kirjoittaminen on ajattelua: se palauttaa mieleen, selkeyttää, jäsentää, luo uutta.
Pidemmälle edistyneille opiskelijoille annetaan enemmän vastuuta esimerkiksi antamalle heille ajoittain vaativampia tehtäviä ja käyttämällä heitä vertaistutoreina. Hitaammin edistyviä tuetaan huomioimalla oppimistaidot. Eritasoiset oppijat tarvitsevat eriyttämistä. mm. eritasoisia oppimateriaaleja / -tehtäviä.
Perustaitoihin kuuluvat mm. seuraavat taidot: luetun- ja kuullunymmärtäminen, muistiinpanojen tekeminen, kotitehtävien tekeminen, tietolähteiden käyttö, kyky keskustella ja ilmaista mielipiteensä.
Sopivissa erilaisten oppijoiden ryhmissä voidaan harjoitella kirjallista ja suullista ilmaisua ja ongelmanratkaisutaitoja. Oppitunneilla ja myös oppituntien ulkopuolella tehdään ryhmässä tai itsenäisesti tutkielmia, projekteja ja laborointeja.
Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna, itsenäisenä opiskeluna ja vieraskielisenä.
Kaavio 2: Kontiolahden lukion tavoitteet ja strategiat (opiskelumenetelmät)
3.3 Toimintakulttuuri
Toimintakulttuuri on se tapa, jolla käytännössä teemme tavoitteellista työtämme Kontiolahden lukiossa. Toimintakulttuurin keskeisiä osatekijöitä ovat lukion koko henkilöstö, opiskelijat taustoineen, ulkoiset oppimisedellytykset sekä sidosryhmät. Näiden kaikkien tekijöiden tuloksena muodostuu lukioomme oppimiselle myönteinen ilmapiiri. On tärkeää tiedostaa kaikkien toimintakulttuurin osatekijöiden rooli koko lukioyhteisömme hyvinvoinnille, päivittäisen työskentelyn sujuvuudelle sekä tavoitteiden saavuttamiselle |