KOULUKESKUKSEN SANEERAUS- JA RAKENNUSHANKE

Koulukeskuksen meneillään olevan hankesuunnitelman pohjalta on tehty jo alustavia suunnitelmia saneerauksesta ja tarvittavien lisätilojen rakentamisesta. Opetustilojen lisätarve on n. 800-1000 m2. Liikuntasalin riittävä koko koulukeskuksen oppilasmäärälle olisi n. 1000 m². Nykyisestä liikuntasalista on erittäin vaikea saada laajentamalla toimivaa liikunta- ja juhlasalia mm. riittämättömien pesutilojen ja poistumisteiden puuttumisen takia. Kyseisiä tiloja on myös vaikea saada rakennettua nykyiseen välitaloon opetustiloja poistamatta.

Tässä tilanteessa saneeraus- ja rakennushankkeen kannalta järkevintä ja myös kokonaisedullisinta näyttää hankesuunnittelun pohjalta olevan rakentaa erillinen reilun reilun 1000 m² liikuntahalli ja rakentaa puuttuvat opetus- ja auditoriotilat nykyisen liikuntasalin paikalle. Tällöin uusien opetustilojen laajentamistarve tulisi lähes täytettyä. Lisärakentamiselle jäisi käytännössä enää tarvetta käytävä- ja oleskelutilojen kohdalla. Nykyisen ns. pajatalon ja lämpökeskuksen kaikki tilat muutettaisiin opetustiloiksi tekniselle- ja tekstiilityölle, sekä kuvaamataidolle.

Tässä em. ratkaisussa liikuntahalli rakentaminen olisi edullisinta ja kustannusvaikutus vaihtoehtoon, jossa nykyistä salia suurennettaisiin ja opetustilat uusrakennettaisiin, jäisi huomattavan pieneksi. Samalla rakennusjärjestyksellä (liikuntahalli ennen välitalon muutostöitä) saataisiin saneeraus ja rakentaminen vaiheistettua siten, että koulutyö voisi jatkua mahdollisimman ongelmattomasti.

PERUSTELUT RATKAISULLE:

Kontiolahden kunnan väestönkasvu on ollut vahvasti nousuvoittoista aina 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Erityisesti tämä ennusteita nopeammin tapahtunut kasvu ja väestön siirtyminen maaseutukylistä keskuksiin on koetellut koulutoimea. Koulujen rakentaminen ja saneeraaminen ei ole pysynyt siinä vauhdissa, missä uusia asuinalueita on kaavoitettu ja kunnallistekniikkaa rakennettu.

Koulukeskuksen tilojen ahtaus

Ongelmallisin tilanne on varmasti ollut koulukeskuksen kohdalla. Pääosin tilat on rakennettu vanhaa oppikoulua varten 1968. Tilat vastaavat myös sen ajan pedagogista ja valtioapujen määräämää käsitystä koulutiloista. Pitkiä ja ahtaita käytäviä, ei WC-tiloja, ei varastoja, ei oleskelutiloja oppilaille. Nykyinen liikunta- ja juhlasali rakennettiin koulukeskuksen yhteyteen 1977-78. Tällöin rakennettiin myös nykyinen välitalo ja kirjastosiipi. Siihen siirtyi osa lukiota ja kansalaisopistoa. Sali oli aikanaan juhlava ja todella tarpeellinen ja on palvellut kunnassa ei vain koulukeskusta vaan myös vapaa-ajan liikuntatoimea. Sali oli kuitenkin laajuudeltaan rakennettu ensisijaisesti koulukeskuksen noin 500 oppilasta silmälläpitäen. Neliöitä salissa on n. 540 m2.

Nykyisellään koulukeskuksessa on oppilaita jo n. 760 ja n. 60 opettajaa. Lukiotilojen rakentaminen 1982 ei korjannut tilanahtautta muutoin kuin lukion luokkatilojen osalta. Tässä yhteydessä ja useasti myöhemminkin karsittiin säästösyistä rakentamisesta pois suunnittelussa tarpeelliseksi esitetty auditorio. Koulukeskukseen rakennettiin 1993 ns. U-siipi, jossa on neljä pienehköä luokkatilaa. Myöhemmin on otettu käyttöön opetustiloiksi rivitalo ja kaikki mahdolliset varastotilat.

Liikunta- ja juhlasalitilan ongelmat

Kun kirjaston tilat siirrettiin muutama vuosi sitten vapaa-aikatalolle, menetettiin samalla kuntakeskuksen toinen tarpeellinen kokoontumistila. Tästä syystä koulukeskuksen liikunta- ja juhlasaliin on jatkuvia tilavarauksia myös muun kuin liikunnan osalta. Sali on oppilaiden liikunnan opetuksen käytöstä poissa vuositasolla n. kuukauden ajan. Tällaisia tilaisuuksia ovat mm. ylioppilaskirjoitukset (12 päivää), koulun teatteriesitykset, oppilasesitykset, konsertit. Samalla tavalla koulun ja muiden järjestäjien tilaisuudet ovat lähes täysin vieneet pohjan pois vapaa-ajan liikuntavuorojen toimivuudelta. Kirkonkylän koulun salilta toivottiin ratkaistavan koulukeskuksen liikuntatilan ongelmat. Tämän salin rakentaminen ei kuitenkaan tuonut odotettua lisätilaa koulukeskuksen käyttöön.

Koulukeskuksen tilanne on nyt niin liikunta-, kokoontumis- kuin opetustilojenkin ahtaudessa ja jälkeenjääneisyydessä sitä luokkaa, että useaan vuoteen voimassaolevia opetussuunnitelmia ja terveys- sekä paloviranomaisten määräyksiä ei ole voitu noudattaa. Nykyisessä tilanahtaudessa esim. tulipalo tai vastaavan onnettomuuden sattuminen olisi katastrofi. Tilat, jotka rakennettiin aikanaan 300-350 oppilaalle, eivät mahdollista 540 oppilaan nopeaa poistumista ulos. Tai mitä sanomme liikunta- ja juhlasalistamme, johon saa ottaa sisälle 500 henkeä. Kuka vastaa koulun juhlatilaisuuksien turvallisuudesta, kun jo oppilaita ja opettajia on 600 henkeä. Yläkoulun yhteiset kokoontumiset ja juhlatilaisuudet ovat olleet viranomaisten näkökulmasta laittomia jo 1980-luvun puolestavälistä lähtien. Tai mitä olisi ajateltava siitä, että 540 oppilasta kohden tiloissa on vain 6 siedettävää WC:tä. Miten voidaan näissä tiloissa puhua kouluviihtyvyydestä tai kouluterveydestä?

Tila-ahtaus estää opetussuunnitelmien toteuttamista

Onnetonta on niin yläkoulun kuin lukionkin kannalta se, että emme voi puuttuvien tilojen takia noudattaa voimassa olevaa liikunnan- ja terveyskasvatuksen opetussuunnitelmaa. Rikomme siinäkin opetustoimelle annettuja lakeja. Lain rikkominen on kuitenkin pienempi paha sen rinnalla, mitä teemme nuorison terveydelle. Ymmärrämme, miten tärkeää olisi murrosikäiselle ja kasvavalle nuorelle se, että hän saisi koulussa sellaista monipuolista liikuntakasvatusta, joka rohkaisisi ja kannustaisi häntä jatkossakin huolehtimaan kunnostaan ja terveydestään. Jo nykyisellään vuositasolla n.200 oppilasta jää ilman riittävää sisäliikuntavuoroa? Oppilaat harjoittelevat salibandya lumihangessa, lento- ja koripalloa pelaamalla hangessa jalkapalloa. Kyse ei ole siitä, että liikuntaahan se on jalkapallokin lumihangessa, vaan siitä, että monipuolinen liikuntaopetus auttaa nuorta löytämään myös oman lajinsa ja tapansa pitää huolta kunnostaan aikuisenakin. Kyse on kasvavan nuorison fyysisestä ja henkisestä terveydestä ja hyvinvoinnista, mutta myös meidän aikuisten ja kasvattajien vastuusta nuoriso kohtaan.

Yhtä onnetonta on niin yläkoulun kuin lukionkin kohdalta riittämättömien kokoontumis- ja juhlatilojen puute. Meidän tulisi kasvattaa nuorisoa kulttuurin ja juhlatilaisuuksien käyttäjiksi, mutta emme voi sitä tehdä kuin teoriassa. Emme voi kutsua vanhempia koulun juhliin, koska tilaa ei ole. Näillä näkymin yläkoulun joulu- ja kevätjuhlat on siirrettävä ulos pidettäviksi, koska ne ovat nykyisessä tilassa laittomat ja turvattomat.

Saneeraus- ja rakennushanketta ei voi enää lykätä!

Näen, että koulukeskuksen saneerauksella ja tarpeellisen liikuntahallin rakentamisella on ehdoton kiire. Sitä ei voi enää lykätä. Mikäli halutaan huolehtia koulukeskuksen liikunta- ja juhlasalitarpeesta on koulukeskuksen läheisyyteen rakennettava vähintään 1000 neliön liikuntahalli. Rakentamiselle on jo nyt tarpeelliset ja paikoitusaluille liikenteellisesti riittävät tilat koulukeskuksen läheisyydessä. Samoin koulukeskuksen keskuskeittiö kykenee osaltaan vastaamaan isojen juhlatilaisuuksien ruokalapalveluista.

Auditorion tarve

Saneerauksen yhteydessä on myös joko nykyisistä tiloista saneerattava tai uudisrakennettava auditorio vähintään 230 hengelle. Auditorio tulee palvelemaan ei vain opetuksen päivittäistä käyttöä vaan koko kunnan tarpeellisia kulttuuri- ja juhlatilaisuuksia. Muut koulukeskuksen opetustilat ja oppilaiden sekä opettajien oleskelu- ja sosiaalitilat on ehdottomasti saatettava ajanmukaiselle opetushallituksen suositusten mukaiselle tasolle.

Tämä rakentaminen on perusteltua jo yksinomaan koulukeskuksen nykyisen oppilasmäärän pohjalta. Tilat toki tulevat palvelemaan kaikkia kuntalaisia niin vapaa-ajan liikunnan, kulttuurin kuin kansalaisopistonkin opetuksen tahoilla.

Kunnassa käytävän keskustelun perusteella näemme vaarana olevan, että koulukeskuksen remonttia siirretään jälleen tuonnemmaksi tai toteutetaan torsona muiden investointikohteiden takia. Koulukeskuksen näkökulmasta tällaiseen ei yksinkertaisesti ole enää varaa. Tilanne on vuosien saatossa muodostunut aivan kestämättömäksi. Vaarana on, että tilanteen jatkuminen tällaisenaan vie pohjan koko kasvatus- ja opetustyöltämme ja merkitsee myös kunnallisen lukiomme loppua. Näillä tiloilla ja oppimisympäristöllä emme voi kilpailla minkään maakuntamme lukion tai oppilaitoksen kanssa.