Rukajärven veteraanit Kontiolahden lukion vieraina 22.4.2008.

kuvassa veteraanin vasemmalta Paavo Salmensuu, Erkki Kaikkonen, Armas Tuononen ja Kalervo Viertomies



Lukion ja yläkoulun oppilaita tapaamaan auditorio Ohtoon oli saapunut neljä sotiemme veteraania, Kalervo Viertomies, Armas Tuononen, Erkki Kaikkonen sekä Paavo Salmensuu. Näitä neljää veteraanivierasta yhdistää se, että he kaikki osallistuivat jatkosotaan Rukajärven suunnalla. Veteraanit kertoivat omia muistojaan sodan mieleenpainuvista tapahtumista.

 

Kalervo Viertomies

Kalervo Viertomies oli mukana jo talvisodan taisteluissa. Hänet koulutettiin RUK:ssa reservin viestiupseeriksi. Jatkosodan aikana hän toimi mm. VP 30:ssä komentajan adjutanttina, myöhemmin JR10/1Pataljoonan viestiupseerina. Hän osallistui lukuisille partiomatkoille ollen mukana mm. kuuluisassa Jeljärven huoltokeskuksen tuhoamisretkellä. Adjutantin tehtävissä Viertomies toimi hyvän saksan kielen taitonsa takia.

Viertomies kertoi erään tiedustelupartion partiomatkasta, jossa hän oli osallisena. Partio tiedusteli alueella vihollista, jonka liikkeistä oli saatu alustavia epäilyjä. Partio ei kuitenkaan pitkällä tiedusteluretkellään tavannut vihollista. Partiomatka jäi silti elävästi Viertomiehen mieleen jännittävyytensä takia. Samalla hän muistutti, että sodassakaan ei aina taisteltu tai otettu yhteen vastapuolen kanssa. Monet partio- ja tiedusteluretket, vartiointitehtävät ja odottelu olivat osa sotatehtäviä.
Kajaanilaissyntyinen Viertomies toimi sodan jälkeen koneinsinöörinä ja henkilöstöjohtajana sekä vastasi mm. useiden selloloosatehtaiden suunnittelusta. Sodan jälkeisinä vaaran vuosina hän sai tuomion ns. asekätkentäjutussa isänmaan puolustuksen eteen tehdystä toiminnasta.

 

Armas Tuononen

Armas Tuononen, osallistui jatkosotaan mm. lääkintämiehenä. Hänelle mieleenpainuneita tapahtumia olivat kuolevien sotilaiden viimeiset hetket. Moni sotilaista rukoili kuoleman edessä. Useiden viimeiset ajatukset ja sanat liittyivät myös omaan äitiin. Tuononen kertoi myös haavoittuneesta venäläissotilaasta, jonka vammat sidottiin ja hänet hoidettiin eteenpäin. Lääkintähenkilöstö koetti kohdella kaikkia haavottuneita - omia ja vihollisia - vain apua ja hoitoa tarvitsevina ihmisinä.  Tuononen oli hyvänä laulumiehenä Rukajärven sotilaspapin Päivö Parviaisen apuna ja laulatti miehiä korsuissa pidetyissä hartauksissa.

Vaatimattomista oloista lähtenyt, juukalaissyntyinen Armas Tuononen toimi myöhemmin opettajana ja Porokylän koulun rehtorina Nurmeksessa. Hän on esiintynyt usein veteraanitapahtumissa laulajana ja saanut musiikin eteen tehdystä työstä director musices arvon.

 

Erkki Kaikkonen

Erkki Kaikkonen kertoi kuinka hän nuorena sotilaana ei osannut rintamalla toivoakaan, että jonakin päivänä – yli 60 vuotta myöhemmin - hän olisi kertomassa sodan tapahtumista tämän päivän nuorille.  ”On suuri johdatus ja onni, että nyt voi vapaassa maassa kertoa näistä asioista uusille sukupolville”, sanoi Kaikkonen. Erkki Kaikkonen oli tykistön miehiä ja palveli KTR18:ssa Rukajärvellä. Sodan jälkeen hän opiskeli papiksi ja opettajaksi. Hän teki keskeisen elämäntyönsä Joensuun yliopiston palveluksessa historian ja uskonnon didaktikkona. Lukemattomat opettajat ovat saaneet didaktisen koulutuksensa ja samalla annoksen isänmaallisuutta Erkki Kaikkosen didaktiikan myötä.

 

Paavo Salmensuu

Paavo Salmensuu osallistui jatkosodan loppuvaiheissa Rukajärven taisteluihin. Hänen sota-ajan tehtävänsä nuorena alle 20-vuotiaana sotilaana oli toimia ilmatorjuntapatterissa Rukajärvellä. Ilmatorjuntapatteri osallistui mm. maataistelukoneiden torjuntaan ja alasampumiseen.

Paavo Salmensuu muistetaan urastaan ”piippu-Salmensuuna”, ensimmäisenä TV-meteorologina television 50- 60-lukujen vaihteesta. Keskeisen osan elämäntyötään Salmensuu teki Ilmatieteen laitoksen ja puolustusvoimien meteorologina (Ilmavoimien ylimeteorologi).

 

---------------



Veteraanitapahtuman teemana olivat veteraanien tapaamisen lisäksi Rukajärven suunnan taistelut jatkosodan hyökkäysvaiheesta aina sodan loppumiseen saakka. Kulhon koulunjohtaja Hannu Kauppinen kertoi taisteluihin osallistuneista joukoista ja sotatoimien kulusta alueella. Kauppinen kertoi myös Rukajärven taisteluja keskeisesti johtaneen kenraalimajuri Erkki Raappanen elämänvaiheista. Tilaisuuden lopuksi Kontiolahden lukiolle luovutettiinkin kenraali Raappanan elämänkerta E.J. Raappana – Rajan ja sodan kenraali.

 

Veteraanivierailu liittyi kiinteästi 27.4. vietettävään Kansalliseen veteraanipäivään. Kansallista veteraanipäivää vietetään 27.4, koska tuolloin katsotaan Lapin sodan päättyneen. Viimeiset saksalaiset joukot poistuvat Suomesta 27.4.1945.
 

Kontiolahdessa veteraanit ovat perinteisesti mukana kunniavieraina lukion syksyn ja kevään lakkiaisjuhlissa. Rehtori Ilpo Saarelaisen mukaan perinne on arvokas ja sitä kannattaa vaalia.
– Veteraanien rivit harvenevat vuosi vuodelta. Nämä tapaamiset ovat yksi tapa siirtää heidän perinnettään ja muistojaan jälkipolville.

 




LINKKEJÄ RUKAJÄRVEN SUUNNAN TAISTEUIHIN JA TAPAHTUMIIN:

 

Veteraanihaastatteluja (PedaNet):

http://www.peda.net/veraja/pielavesi/lukio/historia/veteraanihaastattelut

 

Jatkosodan taistelut Repolan alueella:

http://www.repola-seura.org/repolainen/R_27/Jatkosota27.html

 

14. Divisioona kesällä -41

http://www.lintulaakso.net/sotatieteet/jatkosota_14div/14div_kesalla-41.php

 

Tiedusteluretki Lieksajärven ympäri:

http://www.kareliaexpert.fi/main.site?action=siteupdate/view&id=405

 

Rukajärvi-veteraanin Heikki Tuomisen haastattelu:

http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-HeikkiTuominen.html

 

Pentti Perttuli:

http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/jatkosota/pertti_olavi_perttuli.htm

 

Jatkosodan kertomuksia:

http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/jatkosota/

 

Erkki Raappana:

http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit%20-%20kenraalimajuri%20Erkki%20Raappana.htm

http://www.joensuu.fi/lehdisto_2007/msg00206.html

 


jutun koonnut: ilpo saarelainen